Maailman pohjoisin McDonald's ja sen ympäristö

Kävelen nykyään päivittäin noin puolitoista tuntia. Kävelen pääasiassa Rantavitikan, Viirinkankaan, Alakorkalon, Teollisuuskylän, Lampelan, Ounasmetsän, Ounasvaaran, Santamäen, Ratantauksen ja Rovaniemen keskustan alueilla. Kävelen tietysti missä tahansa, mutta toistaiseksi olen kävellyt mainituilla alueilla.

 

Päivittäinen kävelemiseni on seurausta epäonnisista yrityksistäni harrastaa liikuntaa. Pelasin harrastejääkiekkoa, mutta viime marraskuussa kaaduin kaukalossa kiekontavoittelutilanteessa vasemman ranteeni päälle, ja mursin värttinäluun alaosan. Kun sain kipsin pois vajaan viiden viikon jälkeen, kokeilin juoksemista, sillä juoksinhan takavuosina säännöllisesti. Vasemman polveni ulkosyrjä ei kuitenkaan kestä iskuttavaa tamppaamista. Jäljelle jäi käveleminen.

 

Kävelemisestä tulee hyvä olo. Kun kävelen, saan erinomaisen mahdollisuuden tarkkailla kotikaupunkini ympäristöjä.

 

Osana tätä uutta kävelypraktiikkaani tutkin sitä, mitä kaikkea ihmiset heittävät tai tiputtavat ympäristöön, ja sitä, mitä kaikkea kulkuneuvoista tippuu ja lentelee teille ja teidenvarsille. Olen nähnyt paljon koiranulosteita pyöräteiden lumipenkoissa ja maassa, melko paljon tölkkejä ja pulloja, takeaway-pahvimukeja ja pudonneita käsineitä. Olen poiminut mukaani vääntyneen metallikehyksen, pyörän rapakaaren, pyörän lukon, käsien lämmitystyynyn, Tic-Tong kielispaattelin, hajuvedeltä tuoksuvan hansikkaan, tyhjän Putki-Reiskapullon, itse tehdyn hintalapun, leivontaliimatuubin ja lyijytäytekynän säiliön.

 

Tutkin yhä myös Lampelan alueen muutoksia.

 

McDonald’s on viimeisin muutos Lampelan alueella. Joulukuussa avattu myymälä on näkyvällä paikalla Nelostien viereisellä jättömaalla. M-kirjain näkyy kauas. Myymälä vetää puoleensa aasialaisia turisteja bussilasteittain varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. McDonald’sin ilmestymisen huomaa hajuaistilla ja silmillä. Paistorasvan voi haistaa Minimanin parkkipaikalla ja roskia ei voi olla huomaamatta kukaan. 

 

Tyhjää tonttia on vielä jäljellä McDonald’sin vieressä, Lehtikadun puolella. Osa siitä on jättömaata, osa pysäköintialuetta, jolla autoilevat ruokailijat ruokailevat ja heittävät ruskeat paperipussit, hampurilaiskääreet, punaiset ranskanperuna-askit ja paperiset juomakupit pilleineen ja kansineen hankeen. McDonald’sin piha-alueella ja pysäköintialueen reunoilla on roska-astioita, ja niissä on huomiotaherättävän suuret suuaukot. Silti roskia viskataan maahan. Myös Coca-Colaa kaadetaan jäiseen parkkipaikan pintaan. Kokis jäätyy nopeasti kahden-kolmenkymmenen asteen pakkasessa.

 

Tuuli kuljettaa mäkkäriroskia ympäri Lampelan aluetta. Mäkkäriroskat ovatkin Lampelan alueen yleisin jäte, vaikka keskimäärin takeaway-paperimuki on yleisin kaupunkialueiden ja maantievarsien jäte. 

 

Mäkkäriroskat kulkeutuvat kauas aina Etelärannalle saakka, kolmen kilometrin päähän. Eräänä päivänä bongasin Ahkiomaantiellä maahan heitetyt ranskalaiset papereineen ja pakkauksineen. Punainen ranskanperuna-aski erottuu lumesta hyvin ja näkyy kauas. 

 

McDonald’sissa ruokailevat aasialaiset turistit pinkovat Mäkkärin takaa ylöspäin viettävän maantiepenkan poikki ja oikaisevat Nelostien kautta toisella puolella odottavalle pyörätielle, vaikka ihan Mäkkärin vieressä on alikulku. Lunta on polveen saakka, joten oikopolut erottuvat hyvin molemmin puolin Nelostietä. Lumi on hyvin likaista. Paikallisessa facebookin puskaradio-ryhmässä turistien käyttäytyminen aiheuttaa keskustelua. Joku ehdotti opasteita. 

 

Jatkan tarkkailua.