Kävelyblogi

Lähdin aamulla viisi yli yhdeksän kävelemään rautatieaseman pihoja pitkin kohti veturitalleja. Kun olin ylittänyt Prismalle vievän sillan käännyin oikealle Suosiolankujalle vievälle pyörätien pätkälle. Poukamassa vallitsi outo rauha ja tyyneys. Autojen melu ei kuulunut eikä tuuli tuntunut. Pyörätie oli aurattu varhain aamulla, mutta aurattu pinta oli peittynyt uuteen lumeen. Käännyin Suosiolankujalta vasemmalle Suosiolankadulle. Ylitin Oijustien ja kävelin Aittatien risteykseen ja siitä vasemmalle Aittatien päätyyn. (Aittatie jatkuu Suosiolankadun risteyksestä suoraan Suosiolankatuna ja sen jälkeen nimeämättömänä hiekkatienä.) Otin pari valokuvaa lumikasasta, jonka alla on hylätty Citroen Xsara. Juna huristeli raiteilla kohti Muurolaa. Käveleminen alkoi kuitenkin tuntua tukalalta heti alkumatkasta. Olin pukenut liikaa vaatteita ylleni. Myös aurinko häikäisi. Ennen yhdeksää pyrytti niin sankasti, että oletin pärjääväni ilman aurinkolaseja.  Mietin missä vähentäisin vaatteita. Ajattelin,

Lähdin kävelemään ennen aamukymmentä junaradan viertä pitkin kohti Mäntyvaaraa. Kuuntelin kävellessäni lumen narskumista kenkieni alla. Vanha dieselveturi oli käynnissä lähellä veturitalleja. En nähnyt istuiko kuljettaja veturissa. Veturin moottorin ääni oli voimakas. Tukkilanssilla lastattiin puita. Männyn pihka tuoksui kireässä pakkasilmassa. Ylitin radan Prismalle vievän sillan alta. Katselin Aittatien päädyssä matalan rakennuksen ikkunoita. Yhdessä ikkunoista on edelleen Kaamos Kahvipaahtimon teippaukset. Paahtimo ei ole toiminut rakennuksessa vuosiin ja yrittäjä on sittemmin lopettanut toimintansa. Toisessa ikkunassa on jo haalistunut mustalla tussilla kirjoitettu ilmoitus, jonka mukaan autotalli olisi vuokrattavana. Käännyin Aittatieltä vasemmalle Lampelankadulle ja Lampelankadulta oikealle Varastotielle. Tutkailin hetken aikaa lumen peittämiä autonromuja. Sitten kävelin Minimanille vievää lastaustietä pitkin Varastotien kirppiksen taakse. Bongasin kirppiksen takaseinustalta Scot

Kävelen Viirinkankaalta Vierustielle. Tien laidassa seisoo osittain keltaiseksi maalattu kivitalo, jonka kyljessä on keskeneräiseksi jäänyt rakennusprojekti. Varastotien puoleista seinää on viimeistelty jonkin matkaa harmaalla pintamateriaalilla, muutoin laudat ja johdot retkottavat. Uusituista ikkunoista muutama on rikki. Pressut heiluvat tuulessa. Vieressä kulkee rakennusrykelmän suuntaisesti Nelostie, josta ohikulkijat ovat jo vuosia saaneet katsella tätä nähtävyyttä. Nappaan muutamia kuvia digikameralla. Läheltä ja kaukaa, suoraan edestä ja eri kulmista.     Vierustieltä jatkan Revontuli-Rinteenkulma-kauppakeskuskompleksille. Keskusurheilukenttä on revitty auki. Aita on mutkalla ja roskia lojuu sen toisella puolella. Pysähdyn puisen asemarakennuksen, nykyisen kuvataidekoulun kohdalle. Otan siitä kuvan. Viereinen Lyseonpuiston lukio oli jo menossa liike-elämän ja matkailun käyttöön, mutta eläköityneen rehtori Hely Kalkkisen voimakas tahto puuttui peliin. Rakennus säilyy koulukäytöss

Lähdin ennen aamuyhdeksää kävelemään kohti Lampelan aluetta. Kävelin Telian talon ja vanhan postitalon ohitse. Kun saavuin Minimanin kulmille, päätin kävellä kohti Vintikkiä. Pakkanen tuntui napakasti poskipäissä. Varastotien varrella lumi peitti jätekasat ja hylätyt autot. Tarkastelin ihmisten ja eläinten jättämiä polkuja lumen pinnalla. Kirkas aamuaurinko valaisi lumen pintaa niin voimakkaasti, että lumikasojen varjot, polut ja käpälien jäljet erottuivat terävästi.  Käännyin Varastotieltä vasemmalle Lampelankadulle ja siitä edelleen vasemmalle Aittatielle, jossa tutkailin hetken aikaa Asunto-osakeyhtiö Lampelanrannan rakennustyömaata. Kerrostalon arvioitu valmistumisaika on marraskuu 2023. As Oy Lampelanranta on tällä hetkellä ainoa rakenteilla oleva kerrostalo Lampelan alueella. Käännyin Aittatieltä vasemmalle Metro-Tukun pihalle, josta jatkoin Vintikin ohitse Minimanin parkkipaikalle. Minimanilta kuului vaimeasti jankuttavaa hehtaarimarkettimusiikkia. Kävelin tavara-aseman sisäänkä