Kävelyraportti kesältä 2009

Kävelen Viirinkankaalta Vierustielle. Tien laidassa seisoo osittain keltaiseksi maalattu kivitalo, jonka kyljessä on keskeneräiseksi jäänyt rakennusprojekti. Varastotien puoleista seinää on viimeistelty jonkin matkaa harmaalla pintamateriaalilla, muutoin laudat ja johdot retkottavat. Uusituista ikkunoista muutama on rikki. Pressut heiluvat tuulessa. Vieressä kulkee rakennusrykelmän suuntaisesti Nelostie, josta ohikulkijat ovat jo vuosia saaneet katsella tätä nähtävyyttä. Nappaan muutamia kuvia digikameralla. Läheltä ja kaukaa, suoraan edestä ja eri kulmista.


 


 
Vierustieltä jatkan Revontuli-Rinteenkulma-kauppakeskuskompleksille. Keskusurheilukenttä on revitty auki. Aita on mutkalla ja roskia lojuu sen toisella puolella. Pysähdyn puisen asemarakennuksen, nykyisen kuvataidekoulun kohdalle. Otan siitä kuvan. Viereinen Lyseonpuiston lukio oli jo menossa liike-elämän ja matkailun käyttöön, mutta eläköityneen rehtori Hely Kalkkisen voimakas tahto puuttui peliin. Rakennus säilyy koulukäytössä, mutta menee pian remonttiin.
 
Lyseonpuiston lukio, vanha asemarakennus ja päiväkoti ovat betonisen pysäköintihallin seurana kertomassa kaupungin historiasta ja nykyisyydestä sekä niistä päätöksistä, joita kaupungissa tehdään ja toteutetaan. Kauppakeskuskompleksia on kutsuttu Lapin Kansan yleisönosastolla ympäristörikokseksi. Nappaan muutaman kuvan betonisesta parkkihallista päiväkodin puolelta. Kävelen nelosmontun ylittävälle sillalle, josta käsin saan koko kompleksin mainoskyltteineen ja  tunneleineen kuvaan. Revontuli-Rinteenkulmaan ei ole hankittu promilleakaan taidetta. Rovaniemen kaupungin päättäjät eivät tingi kulttuuripoliittisesta linjastaan.
 
Kävelen Lapinkävijäntietä pohjoiseen. Kuollutta harmaata kauppakeskusseinää riittää. Muoviset kuvat hedelmäkasoista rikkovat seinää tasaisin välein. Istutuksia ei ole. Viereisessä vesivaurioisessa rakennuksessa toimi Galleria Napa vielä viime vuonna. Talossa on edelleen liiketoimintaa. Jatkan kauppakeskuskompleksin tieltä siirretyn jääkärimuistomerkin ohi alikulkutunneleita pitkin aina Arktikumin pysäköintihallille. Betonilaatikon pinta on peitetty kermanvärisellä maalilla. Puhelinlangoilla heiluu muutama kenkäpari, jotka on sidottu yhteen ja heitetty roikkumaan pysäköintihallin ylätasanteelta.
 
Kävelen ylätasanteelle, jonka jokaisella sivulla on suorakaiteen muotoinen palkki. Palkissa on sen itsensä muotoinen aukko keskellä, Pohjoisrannan puoleinen toimii sisääntuloaukkona. Yksi auto on pysäköitynä. Sisääntuloelementin toisella puolella lukee ”Locals only”. Teksti on spreijattu siten, että ”Locals” on kirjoitettu ylhäältä alas, jolloin s-kirjain ei ole ihan mahtunut elementtiin vaan viimeinen sakara jatkaa betonisen ylätasanteen suuntaisesti. ”Only” on kirjoitettu horisontaalisesti ”Locals” sanan o-kirjaimesta. Lähempänä Arktikumia sijaitseva pysäköintialue on täynnä. Lakotaintiaani Ernie La Pointe puhuu sisällä. Alkaa sataa rakeita. Suojaudun suuaukon alle. 

-
Teksti on osa artikkeliani, joka on julkaistu teoksessa: Lausas, Pia-Maria (toim.) Tokallinen toellisuutta. 10 pohjoista todentekijää. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Tutkimukset 1/2011, 152–161.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uuden paloaseman paikalla haisee pahalle

Maailman pohjoisin McDonald's ja sen ympäristö

Kävely Rantavitikan Salelta Lampelan alueelle ja takaisin