Kävelyblogi

Lähdin kävelemään ennen aamuyhdeksää Rovaniemen rautatieasemalta kohti vanhaa postitaloa. Kävelin pyöräteitä pitkin Lehtikadulle, josta katselin yhä hyvin erottuvaa vanhaa Vierustietä. Harmaantuneet asfalttipinnat näkyivät selvästi. Ennen Nelostien remonttia ja Lampelankadun rakentamista Vierustie kaarsi tavara-asemalle. Otin kuvan vanhasta kyltistä, jota pajukko jo peitti. Kyltissä luki: ” Rautatiealueella asiaton liikkuminen kielletty! Alueella voi olla säiliövaunuja, joiden sisältö vaarallista ja tulenarkaa.” Muistan kyltin jo vuosituhannen alusta, kun kuljin Vierustietä pitkin tavara-aseman työhuoneelleni. Nyt alueelta löytyvät Mehiläinen ja Minimani ja hylätty  –   kertaalleen poltettu – tavara-asema. Koivujen reunustama vanha Vierustien pätkä päättyi oudosti maavalliin, jonka takaa häämötti Mehiläisen logo.        Kävelin Vintikin ja Metrotukun ohi pyörätielle, aivan Lampelan alueen reunamille. Tuuli niin kovaa, että paleli, vaikka muuten ilma oli lämmin. Aurinko meni pilveen täm

Rovaniemen psykomaantieteellinen seura järjesti tänään kävelyn Lampelan alueella Rovaniemellä. Meitä oli koolla viisi henkilöä. Kokoonnuimme Vierustien puoleisella Minimanin parkkipaikalla klo 10. Mietimme suuntaa minne päin lähtisimme kulkemaan. Keksimme heittää kruunaa ja klaavaa. Yksi meistä löysi maasta pullonkorkin ja heitti sen ilmaan. Korkin nurja puoli merkitsi aloitusta tavara-aseman suuntaan ja korkin päällyspuoli Varastotien kirppiksen suuntaan. Tuli nurja puoli.   Lupauduin toimimaan oppaana. Kerroin kävelijöille tavara-aseman historiasta ja hallien elävästä graffitiskenestä. Kävelyn osallistujilla oli myös paljon muistoja ja kokemuksia paikasta. Perustelin miksi julistin tavara-aseman taideteokseksi syyskuussa 2019. Muistelin myös ääneen mitä Minimanin paikalla vielä nelisen vuotta sitten sijaitsi. Kerroin myös nykyisen Lampelankadun paikalla, hylättyjen lastauslaiturikiskojen väleissä kasvaneista rauduskoivuista, joista sai tehtyä hyviä saunavastoja.   Kuljimme Lampelanka

Lähdin aamulla kymmenen aikaan kävelemään Ratakatua itään. Ohitin 1970-luvulla rakennetun posti- ja telelaitoksen rakennuksen, joka on aiottu purkaa. Vanhempaa 1950-luvulla rakennettua keltaista postitaloa sen sijaan remontoidaan. Se säästetään.    Tarkastelin remonttityömaata ja katselin ikkuna-aukkoja. Niiden reunoilla punaiset tiilet erottuivat rappauksen alta.   Kävelin alikulkutunnelin läpi ja käännyin oikealle. Vähälän terminaalin autiolle tontille oli pystytetty punainen sirkusteltta.   Käännyin Lehtikadulta vasemmalle Vierustielle. Vastaani tuli kuusi ihmistä. Kolme hoitajaa työnsi rullatuolissa istuvia henkilöitä. Yhdellä rullatuolissa istuvalla henkilöllä oli sininen DDR-verkkatakki.   Vintikin seinän mainos oli vaihtunut. Siinä ei enää mainostettu kaupungin suurinta korvapuustia.   Käännyin Vierustieltä Varastotielle. Ennen Varastotien kirppistä paikansin viininpunaisen nojatuolin rakennusjätteiden seurasta. Näin myös patjan, jonka päällä oli soraa.     Varastotieltä kävelin